Last WKND

On mullakin ajat tulla kirjoittelemaan teille juttuja, mutta kun uni ei tule ja Netflixissä pyöriminen tympii, vaikkakin olen lahjakkaasti koukuttunut Gossip Girliin eikä kyseisen sarjan katselusta
meinaa tulla loppua vaan aina odottaa innolla uuden jakson sekä tuottarin alkamista. Mutta jospa kertoisin nyt menneestä viikonlopusta..

Viime viikonloppuna kamera kulki mukanani harvinaisen mukavasti ja kuvasatoakin kertyi paljon. 

Mulla oli todella hyvät työvuorot, sillä ehdin nauttimaan suomelle _ei_niin_yleisestä_ sääilmiöstä kuin helle ja Lahden öistä, jotka olivat viikonloppuna Lahdessa. Jos joku ei tiedä, mitkä ovat 
Lahden yöt niin ne ovat kaupungissamme pienet kaupunkifestivaalit. 

Festareille en lippua raaskinut ostaa, vaan ennemmin menin hengailemaan sekä kävelemään alueen ulkopuolelle, sillä musiikit kuuluivat hyvin myös aitojen ulkopuolelle. Edellisenä viikonloppuna tämän kesän festarikassa kolahti tyhjäksi extempore Summer Up-reissun johdosta.

Hengailin festarialueen ulkopuolella äitini kanssa, jonka sain väkisin raahattua seurakseni.
Perjantai-iltana oli ihanan lämmintä sekä selkeää, joten auringonlaskukin Vesijärvellä oli todella hieno. Harvoin tuollaisia auringonlaskuja Suomessa näkee ja lämmöstä pystyy nauttimaan yömyöhään asti ulkona. Suomen kesä on laittoman lyhyt ja kylmä, hyi.

Rakastan tuollaista ulkona ''lusmuilua'' kesäisin, kun voi kävellä öisin pitkin tyhjiä kaupungin katuja aina auringonlaskusta nousuun sekä nauttia ilmasta ja hyvästä seurasta. Mun mielestä kaupunki on usein kauniimpi yöaikaan, kun kaikki rakennukset on valaistu ja kiireinen hälinä hiljentynyt. Siksi usein tykkään fiilistellä kaupunkia ilta- ja yöaikaan.

Perjantaina Lahden Öissä oli ysäribileet. Tottakai ysärimusa iskee ysärimimmiin. Esiintyjäkaarti oli tosi kova, sillä pelkästään perjantaina festareilla esiintyi 3 ulkomaalaisnimeä eli Basic Element,  E-rotic ja E-type. Kaikkia näitä kolmea on tullut pienenä popitettua kovaa C-kasetilta. 

Itse odotin eniten E-typen esiintymistä, sillä suoraan sanottuna 90-luvun loppupuolella jumaloin kyseistä artistia. Mutta anteeksi mitä p*skaa koko keikka oli. Aivan hirvittävää playbackin raiskaamista ja artistin ''parempien puoliskojen'' kirkumista laulamisen sijaan. Luonnollisesti välillä unohtui sanat ja tiputtiin nuotista kolinalla alas -älä ihmeessä käytä playbackia, jos et pysy sävelessä ja rytmissä. Keikka oli siis tosi suuri pettymys ja onnekseni en maksanut itseäni kipeäksi kyseisen artistin takia. 

Lauantaina oltiin luonnollisesti taas heilumassa alueen ulkopuolella ja kuuntelemassa Scorpionsia. Pakko sanoa, että he kyllä lunastivat edellisen illan pettymyksen esityksellään. Järjettömän hyvää musiikkia, hyvin laulettuna ja soitettuna. Kunnon rock-meininki iski tämän tytön sydämeen ja vei mukanaan! En muistakaan milloin olisin ollut näin tyytyväinen keikan jälkeen ja ihme kyllä osasin muutaman heidän biisin sanat ulkoa -kiitos vanhempieni, jotka ovat Scorppari-faneja. Lauantaina tosin sää oikutteli eli toisin sanoen taivas oli pilvessä sekä kylmä viima puhalsi ylitse jäädyttäen 

mut pystyyn.

En ole ikinä käynyt äitini kanssa missään ulkona täysi-ikäistymiseni jälkeen, joten päätin esitellä festarihumun jälkeen mammalle muutamia Lahden baareja. Hän pääsi myös kokemaan ''kännipizzailun'' eli baari-illan jälkeen pizzan hakemisen sekä aivan hirvittävän jonon pizzeriassa. Äitillä oli ainakin hauskaa, mutta kuulemma vanha ei enään jaksa tällaisia hommia. 

Oma suosikkini kiireettömään istuskeluun ja pariin lasilliseen viiniä on ehdottomasti Lahden Seurahuoneen Bar&Bistro, jossa kävimme nauttimassa lasilliset viiniä perjantain festaroinnin jälkeen. 

Sunnuntaina pitkästä aikaa törmäilin Satueria-blogia kirjoittelevaan Satuun eli parhaaseen kaveriini. Meillä oli suunnitelmana mennä syömään johonkin halpaan paikkaan eli käytännössä Heseen tai Pizza Buffaan, mutta päädyttiinkin Karisman Santa Fé expressiin. 

Ei sitten ollutkaan mikään ihan halpa paikka ja koin oikeasti todella suuren pettymyksen tuon hampurilaisen kanssa, sillä annokseen oli survottu säilykeoliiveja, -maisseja ja -papuja. En ole mitenkään papujen tai oliivien ystävä muutenkaan, mutta 15 euron annoksessa säilykekamaa -anteeksi mitä?!. Ihan ok hamppari oli, mutta olen kyllä saanut parempiakin makuelämyksiä pienemmällä hinnalla..

Sunnuntaina syömäilyjen jälkeen meidän naapurustossa oli härdelli päällä, sillä pari päivää aiemmin tuo kuvan pieni söpöläinen oli ilmestynyt pyörimään pihoihin eikä karvapallo ollut kenenkään kissa. Onneksi yksi meidän eläinrakkaista naapureista otti kissan hoiviinsa ja itse toimittelin ruokaa pienelle karkulaiselle, sillä meiltä nyt löytyy, vaikka mitä lajiketta ruokaa meidän oman nirppanokan takia. Itse hoitelin karkulaisesta kuvat sekä tiedot eri nettisivustoille ja Facebook-ryhmiin. Maanantaiaamuna ilmoitukset poiki tulosta ja sain iloisen viestin -kissan oikea omistaja todennäköisesti löytyi. Facebookissa yhteyttä ottanut tyttö tuli katsomaan kissaa ja hänen kissansahan se oli. Pikku karkulaiselle karkumatkaa oli kertynyt kymmenisen kilometriä ja reilu viikko eroa omistajistaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin! :)

Miten teillä meni viikonloppu?