Morjesta!

Morjesta morjesta!! Mulla ei ole juurikaan ollut syksyn ja talven aikana hirveästi kerrottavaa sekä aika todella kortilla, sillä olen yrittänyt yhdistää opiskelut, työt, harrastukset ja kaiken muun elämän.

En yhtään muista kerroinko blogin puolella, että pääsin opiskelemaan Mikkelin Ammattikorkeakouluun yhteisöpedagogiikkaa ja syksyllä piti aloittaa siellä opinnot. No elämä heitteli ja hylkäsin opiskelupaikan -suurimpana syynä oli asunnottomuus eli Mikkelistä ei vain löytynyt mulle kämppää, kun opiskelupaikan vastaanottoaika alkoi olla päättymäisillään niin tunne vaan vahvistui ettei tämä ole mun juttu eikä tätä mulle ole tarkoitettu, sillä asuntoakaan ei tunnu löytyvän. Voin kertoa, että kyseinen päätös oli elämäni paras, enkä ole katunut sitä päivääkään -joku voi tottakai pitää minua hulluna, mutta mun mielestä pitää tehdä niin kuin itsestä parhaalta tuntuu ja mitä sydän sanoo.

Välivuosi kuitenkin oli elämäni huonoin ratkaisu. Kyllästyinkin siihen jo elokuun puolivälin tienoo, kun kaikki kaverit olivat muuttaneet toisille paikkakunnille opiskelemaan ja loputkin täällä olevat olivat päivät koulussa tai töissä -todellisuudessa ''aikuisuus'' ja velvollisuudet iskivät kovaa päin naamaa, joten päätin vielä lähteä opiskelemaan.

Tällä hetkellä opiskelen Koulutuskeskus Salpauksessa liiketalouden perustutkintoa. Valmistua pitäisi keväällä 2016. Todistuksessa lukee talous- ja toimistopalveluiden merkonomi. Tämä väliopiskelutyövuosi on kyllä selkeyttänyt aivan hirvittävästi tulevaisuuden suunnitelmia ja miksi oikeasti haluan isona. Voi hitsi, että olin vuosi sitten keväällä aivan kuutamolla valinnoissani. Tiedän ettei minusta välttämättä ikinä tule kirjanpitäjää, vaikka nyt kyseistä alaa opiskelen, mutta kyseinen koulutus on todella hyvä pohja tulevaisuuteen -lähti sitten yrittäjäksi tai työntekijäksi jonnekin yritykseen. Talous ja raha, kun nyt sanelevat aika monia asioita maailmassa. Toisaalta taas tykkään todella paljon kirjanpidosta, palkanlaskennasta ja taloushallinnosta.

Se siitä opiskeluista.. Syksyn ja talven aikana olen saanut tehdä ihanaa, antoisaa ja mielenkiintoista työtä Mestisjoukkue Peliittojen kuuluttajana. En ikinä aiemmin olisi uskonut kuinka vaikeaa on oikeasti kuuluttaa matseja -kehitystä kyllä on tapahtunut, mutta melkein jokaisessa pelissä joku kämmi käy. Meillä on sairaan hyvä toimitsijatiimi Heinolassa ja aivan sairaan hauskaa yhdessä.

Paljon on muutakin tapahtunut elämässä, mutta niistä ehkä myöhemmin lisää.. :)

Oh! Kaipaan niin paljon kesää ja aurinkoa. Onneksi koneen syövereistä vielä löytyy kuvia aurinkoisesta ja polttavan lämpimästä Porvoosta. Mulle kelpaisi äkkilähtö jonnekin kauas pois aurinkoon ja lämpimään, mutta työt sekä opiskelut estävät sen. Tule siis jo kesä Suomeen!

Miten teillä on kulunut piiiiitkän pitkä ja harmaa talvi?