Oletko koskaan miettinyt, että on lottovoitto syntyä Suomeen ja etenkin tyttönä?
Meillä suomalaisilla on aika hyvin asiat verrattuna muuhun maailmaan, sillä yhteiskuntamme takaa lähes ilmaisen terveyden- ja sairaanhoidon, ilmaisen koulutuksen, kouluruuan sekä monia sosiaalietuisuuksia, jotka auttavat elämän eri tilanteissa pääsemään eteenpäin. Olemme yksi tasa-arvon edelläkävijämaista ja sen ansiosta meillä tytöillä sekä naisilla on mahdollisuus kouluttautua, työskennellä, äänestää, päättää vapaasti tekemisistämme ja ennen kaikkea meidän on turvallista liikkua ulkona yksin.
Välillä ärsyttää kuunnella valitusta ''kouluruoka on pahaa'', ''koulussa ei ole kivaa''. Kyseiset etuoikeudet eivät ole itsestäänselvyyksiä ja niiden puolesta on aikoinaan taisteltu kynsin sekä hampain. Voisin väittää, että jos kehitysmaassa asuvalta lapselta mentäisiin kysymään ''Haluaisitko ilmaisen opiskelu- tai koulupaikan ja ruuan sekä terveydenhuollon?'' hän vastaisi myöntävästi ja ihmeissään, kun joku tarjoaa tällaista lahjaa.
Olen itse Plan-kummi noin 10-vuotiaalle Afrikkalaiselle tytölle. Kummina olen toiminut nyt kolmisen vuotta ja kyseinen tyttö on ollut koko tuon ajan kummilapseni. Kummius voi siis päättyä koska tahansa syystä tai toisesta, mutta parhaimmillaan se kestää siihen asti kuin lapsi täyttää 18 vuotta. Itse olen täysin sitoutunut siihen, että tuen kummilastani täysi-ikäisyyteen asti, sillä hänelle voisi olla aika iso shokki, kun avun tuleminen tyrehtyisikin ja uskon, että ensimmäisen kummityttöni täysi-ikäistymisen jälkeen otan uuden kummilapsen, jota tuen.
Mun kummilahjoitussumma on 27€ kuukaudessa, joka ei vielä kertaakaan ole kaatanut opiskelijan budjettia. Tuolla summalla saadaan kehitysmaissa jo ihmeitä aikaan, vaikka suomalaiselle se onkin vain yhden paidan hinta. Lahjoitussummalla ei tueta pelkästään kummilasta tai hänen perhettään vaan koko yhteisöä, jolloin yhteisön sekä lapsen että perheen asema paranee. Rahaa käytetään muun muassa kaivojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen, perusterveydenhoidon ja äitiysneuvonnan parantamiseen, hygieniavalistukseen, koulujen rakentamiseen ja opiskeluvälineiden hankintaan, opettajien koulutukseen sekä moneen muuhun hyvään asiaan. Pidän Plania tosi luotettavana apujärjestönä, sillä he raportoivat esimerkiksi kummilapseni alueesta ja maasta vuosittain. Raporteissa kerrotaan mitä vuoden aikana kohdemaahan tai -alueelle on saatu aikaan lahjoituksilla ja niin edelleen.
Kummilapseeni pidän yhteyttä kirjeitse noin kerran pari vuodessa, sillä kirjeenvaihto on suhteellisen hidas projekti. Saan noin puolen vuoden päästä vastaukseni aina lähettämääni kirjeeseen. Kirjeissä yleensä kerrotaan kuulumiset ja jotakin maiden kulttuureista ja vuodenajoista. Planin kautta on mahdollista lähteä tapaamaan kummilasta ja itselläni olisi toiveissa vielä joku päivä lähteä Afrikkaan katsomaan miltä oikeasti siellä näyttää. Ehkä sitten tajuaisi vielä paremmin miksi on niin tärkeää, että joku kehitysmaalainen köyhä yhteisö saa tukea. Toki mua kiinnostaa myös vapaaehtoiset kehitysaputyöt ja uskon löytäväni itseni niidenkin kautta maailmalta jonain päivänä.
Miksi ryhdyin kummiksi? Mulle oli aika selvää ryhtyä kummiksi heti peruskoulun loppumisen jälkeen, sillä tajusin silloin kuinka etuoikeutettu olen, koska asun Suomessa ja koulutus on ilmaista. Saati olen tyttö ja silti pystyn kouluttautumaan, päättämään omista asioista ja vaikuttamaan jopa päätöksentekoon. Halusin auttaa jotakin huonommassa asemassa olevaa tyttöä ja päädyin Planin sivuille, jossa ruksailin kummihakemuksen täyteen. Kriteereinä oli vain, että lapsen pitää olla tyttö ja mahdollisimman nuori, sillä haluan tukea häntä mahdollisimman pitkään. Siitä se kummeus sitten alkoikin ja en ole katunut päivääkään.
Planilla on nyt käynnissä Ei oo kummia -projekti, jonka tavoitteena on saada 1000 suomalaista kummia 3 kuukauden aikana apua tarvitseville lapsille. Hätä ja avun tarve kasvaa koko ajan kehitysmaissa eikä kummeja ole riittävästi. Pienin lahjoitussumma eli 27 euroa on oikeasti todella pieni summa, joten mikset sinäkin ryhtyisi kummiksi?
Haluankin nyt haastaa teistä lukijoista ja seuraajista mahdollisimman monen kummiksi kehitysmaiden lapsille, sillä avun tarve on suuri esimerkiksi Afrikassa 573, Etelä-Amerikassa 328, Aasiassa 367 sekä muualla 155 lasta tarvitsevat kummin. Lisätietoa saat tästä
PS. Kuvat eivät liity millään tavalla kummilapseeni.
hmm, periaatteessa nuo kummijärjestöt ulkomaille on tosi hyvä juttu ja vaikka kuinka luotettavalta ne kuulostaa, totuus ei välttämättä ole niin puhdas ja kultainen. Rahaa voi ottaa välistä ties kuinka moni ja jäljelle jäävät roposet pääsevät perille saakka :(
VastaaPoistaLisäksi mietin (näin Suomea ja lamaa) että eikö olisi parempi laittaa 27euroa suomalaiseen hyväntekeväisyyteen? Ei Suomessakaan asiat ole hyvin vaikka semmoisen kuvan me ulkomaille annamme. Suomessa on paljon syrjäytyneitä ja köyhiä ja vain murto-osa on köyhyysrajan yläpuolella ja pärjää kuukausituloillaan ilman, että täytyy kitua tai laskea että ostaako kunnon ruoka-ainekset lämpimään ruokaan vai maksaako vesilaskun.
En tullut syyttelemään sinua siitä, että olet valinnut kummilapseksi afrikkalaisen tytön. Se on sinun päätös eikä minulta mitenkään pois. Mutta vastapainoksi ihmiset voisivat postailla ja tehdä kampanjoita suomalaisten lasten hyväksi :)
Niin kuin sanoin tuossa postauksessa niin Plan on mun mielestä toiminut tosi luotettavasti, koska sieltä tulee noita vuosiselvityksiä ja -raportteja. Tuskinpa lahjoituskohteessa voitaisiin tehdä mitään, jos rahat kähmittäisi välistä. + uskoisin, että noihin raportteihin pätee viestinnän/lehdistön eettiset säännöt eli niihin ei pysty mitä vain valheita kirjoittelemaan. Plan ilmoittaa myös hallintokuluihin yms. kuluvat summat ja kyllähän tuosta 27€/kk pieni summa olisiko 4€/kk menee ko. kuluihin. Plan on toiminut vuosikymmeniä maailmanlaajuisesti eikä tietääkseni ole tullut mitään epäselvyyksiä minne rahat menevät.
PoistaMä en itse niinkään halua rahallisesti tukea suomalaisia, koska maksan jokaisesta palkasta veroa ja mielestäni verotuksen pitäisi kattaa suomalaisten sosiaaliturva, koulutus yms. Siitä heittäisin vähän palloa valtion hallinnolle. Miksi ja miten suomi vain velkaantuu, olot kurjenee, työttömyys kasvaa ja palveluja karsitaan? Oliko järkeä esimerkiksi antaa Kreikalle paljon suuria tukipaketteja, kun omassa maassa olisi rahaa tarvittu? Koen myös, että jokaisella suomalaisella lapsella on syntyessään lähes samanlaiset mahdollisuudet elämään ja menestykseen (okei kulunut juttu, kun vaikuttaahan siihen perhetausta), mutta käytännössä kyllä, sillä meillä on ilmainen koulutus, kouluruoka, sosiaalietuudet yms. Tuolla kehitysmaissa, kun ei ole oikeastaan mitään enkö muuten pysty kehitysmaiden ihmisiä auttamaan tällä hetkellä kuin rahallisesti. Köyhälle suomalaisperheelle voin vaikka ostaa ruokakassin tai lahjoittaa vanhoja vaatteita, urheiluvälineitä ja tehdä vapaaehtoistyötä heidän olojen parantamiseksi.
Ja ei millään pahalla, mut kyllä musta tuntuu vähän pahalta, että tuut moralisoimaan mulle miten huonosti Suomessa on asiat ja näin. Kannattaa ehkä ensin miettiä, miten huonosti kehitysmaissa asiat on ja mitä meillä Suomessa on verrattuna kehitysmaihin. Veikkaisin, että Suomessa on paljon paremmin asiat ja enempi mahdollisuuksia auttaa kongreettisesti -ei rahallisesti. Ugh olen puhunut!
Mun mielestä tää oli ihana postaus (tarkoitan, että ihanaa kun käsittelet tämmöisiäkin aiheita), hyvin kirjoitettu ja tärkeästä asiasta! (':
VastaaPoistaKiitos paljon! :) Mun mielestä tää on aika tärkeä asia tai ainakin henkilökohtaisesti mulle tosi tärkeä, mutta kiva kuulla, että jotain muitakin liikuttaa tällainen asia :)
Poista